Suomen erikoislääkäriyhdistyksen tarkoitus

Suomen Erikoislääkäriyhdistys (SELY) on toiminut vuodesta 1901 erikoislääkärien edunvalvojana. Toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on erikoislääkärien työolosuhteiden, toimintaedellytysten ja kliinisen työn arvostuksen turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa.

SELY pyrkii ansioedunvalvonnan lisäksi mm. parantamaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä opetuksessa, koulutuksessa ja viranomaistehtävissä toimivien erikoislääkärien työolosuhteita ja kouluttautumismahdollisuuksia.

SELY pyrkii myös vaikuttamaan erikoislääkärin työskentelyyn vaikuttaviin lakiehdotuksiin tai toiminnanmuutoksiin. Oman toimintansa lisäksi SELY edistää erikoislääkärien asioita Suomen Lääkäriliiton kautta.

SELYn lisäksi Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY), Suomen Yleislääkärit (GPF) ja Suomen Seniorilääkärit asettavat ehdokkaat valtuuskuntaan, hallitukseen sekä jaoksiin.

Lääkäriliiton korkein päättävä elin on valtuuskunta. Viime vuonna käydyissä Lääkäriliiton vaaleissa SELY sai 19 paikkaa 60 valtuuskuntapaikasta. Vaalituloksen perusteella SELY sai neljä edustajaa Lääkäriliiton kymmenhenkiseen hallitukseen. Tätä kautta erikoislääkärien näkökulma huomioidaan kaikessa Lääkäriliiton toiminnassa erilaisista lakiehdotuslausunnoista virkaehtosopimusneuvotteluihin.

SELY on yksi Suomen Lääkäriliiton lausunnonantajajärjestöistä. Lausunnonantajajärjestöjen tehtävänä on tarkastella valmisteilla olevia asioita oman taustaryhmänsä kannalta. SELYn toiminnan turvaaminen on tärkeää, jotta erikoislääkäreiden näkemys olisi jatkossakin painokkaasti vaikuttamassa Lääkäriliiton toimintaan. Sillä erikoislääkärit ovat terveydenhuollon avainosaajia.

SELY tekee yhteistyötä myös erikoislääkäriyhdistysten kanssa ja kuuntelee niiden näkemyksiä erilaisiin valmisteilla oleviin muutoksiin. SELY tarjoaa erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksiin tietoa mm. lakiehdotusten vaiheista tai muutosten vaikutuksesta erikoislääkärien työhön.

SELYn toiminta on ammattiyhdistystoimintaan verrattavaa, niinpä jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Se ilmoitetaan verottajalle Lääkäriliiton jäsenmaksun kanssa automaattisesti.

 

Mitä SELY tekee?

Suomen Erikoislääkäriyhdistys on sitoutunut edistämään ja parantamaan sairaaloissa, yksityissektorilla, työterveyshuollossa ja opetuksessa toimivien lääkärien työolosuhteita ja erikoislääkärinä toimimisen edellytyksiä. SELY pitää tärkeänä mm. lääkärin työn autonomiaa, palvelujärjestelmän monipuolisuutta, potilaan valinnanvapautta sekä erikoislääkärien ammatillisen ja palkkaustilanteen kehittämistä. Erikoislääkäri-lehti on SELYn äänenkannattaja.

Lääkäriliiton korkein päättävä elin on 60-jäseninen valtuuskunta, joka nimittää 10-jäsenisen hallituksen. Hallitus asettaa eri alojen asiantuntijoista koostuvia pysyviä jaoksia valmistelemaan lääkärien ja liiton toiminnan kannalta keskeisiä asioita. Jaoksia on 3. Terveyspoliittinen jaos valmistelee terveyspoliittiset ja terveydenhuoltopoliittiset asiat sekä laatu- ja tietojärjestelmäasiat. Professiojaos valmistelee koulutusedunvalvontaan kuuluvat asiat sekä etiikka- ja kollegiaalisuusasiat. Edunvalvontajaos valmistelee ansio- ja työsuhde-edunvalvontaan liittyvät asiat.

SELY korostaa, että ’SELY on osa erikoislääkäriyttä’. Jokaisen erikoislääkärin on luonnollista olla SELYn jäsen. Mahdollisimman kattava Erikoislääkäriyhdistykseen kuuluminen parantaa SELYn mahdollisuuksia ajaa ja edistää erikoislääkärikunnan asioita.

Ajankohtaista

  • Uutiskirje

    SELYn ja Erikoislääkäri-lehden historian ensimmäinen sähköinen uutiskirje ilmestyi 3.3.2011. Uutiskirje lähetettiin kaikille jäsenille ja se sai laajasti kiitosta. Jatkossa uutiskirje ilmestyy jokaisen Erikoislääkäri-lehden yhteydessä.

     
  • Ajankohtaista SELYstä
    Kristiina Aalto
    hallituksen puheenjohtaja

    SELYn valtuuskunnan sääntömääräinen kevätkokous Tuohilammella 16.-17.4.2015

    SELYn valtuuskunnan kokous pidettiin perinteisesti Tuohilammella, nyt tosin torstaina ja perjantaina, mikä saattoi olla haasteellista osallistujille. Ensi vuonna palataan perjantailauantai -kokouskäytäntöön. Torstai-illan luentoihin kuului ylilääkäri Markus Torkin esitys aiheesta Omasairaala – miniatyyri-sote? ja sen jälkeen jatkoksi emeritus professori Martti Kekomäen kommenttipuheenvuoro lähinnä terveydenhuollon rahoituksesta.

    Markus Torkki kertoi, että Pohjolan Omasairaalan toimintaa mitataan kahdella tärkeällä asialla: asiakastyytyväisyys ja työkyvyttömyysajan lyhyys. Mittarina asiakastyytyväisyys ei välttämättä ole hyvä ainakaan yksin käytettynä, se panee samalle viivalle puoskarit ja lääkärit, kuten Martti Kekomäkikin on todennut. Yhdistettynä sairauslomatarkasteluun asiakastyytyväisyys toimii.

    Vamman jälkeinen työkyvyttömyys aiheuttaa vakuutusyhtiölle suurimmat kulut, joten työkyvyttömyyden pituudesta löytyy säästöpotentiaalia. Omasairaalassa pyritään tekemään hyödyllisiä asioita kustannusvaikuttavasti, jotta työkyky hyvän kuntoutuksen avulla saavutetaan nopeasti operaation jälkeen. Tapaturman jälkeen tarvittavat tutkimukset ja toimenpiteet tehdään mahdollisimman pian. Hoitopolku on yksinkertaistettu, kirkastettu ja korvauskäsittelijäkin on prosessissa läheisesti mukana. Molemmista mittareista löytyy vertailukelpoista tietoa, mm. tyytyväisyysmittari löytyy Omasairaalan verkkosivuilta. Leikatuilta potilailta kerätään asiakaspalautetta NPS-mittarilla (Net Promoter Score). Työkyvyttömyysmittarin vertailuun käytetään historiallisia tietoja. 

    Kekomäki kommentoi Torkin esityksen jälkeen aloittaen esimerkillä Kaiser Permanentesta, joka vakuuttaa Yhdysvalloissa noin 9 miljoonaa ihmistä. Heidän mottonsa on ”Happy, Healthy and not Here”. Tärkeintä on manageeraus: mitä tehdään ja mitkä ovat tulokset. Kekomäen mukaan meilläkin suurimpia ongelmia ovat syrjäytyvät nuoret ja dementoituvat vanhukset. Liian vähän kiinnitetään huomiota preventioon. Lisäksi tiedon kulussa eri toimijoiden kesken on ongelmia. Sen sijaan, että syydettäisiin rahaa ja lisää lääkäreitä perusterveydenhuoltoon, siellä pitää tehdä asioita toisin. Tarvitaan sekä horisontaalista että vertikaalista integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tarvitaan toimintojen uusimista hoitopolkujen, konsultaatioiden ja jalkautumisen suhteen. Noin 5 % kuluttaa 68 % terveydenhuollon menoista. Tähän pitää pureutua tehokkaammin, moniammatillisesti, tehdä etsivää hyvinvointityötä.

    Mielenkiintoista kyllä, luin kotiin tultuani viimeisemmästä Duodecimista (Vuori I. 2015;131:729–36) artikkelin, jossa käsiteltiin samoja asioita: miten tärkeää on preventio, huolehtia ravinnosta, liikunnasta, tupakoinnin ja liiallisen alkoholinkäytön välttämisestä. Hoitamalla nuo asiat kuntoon selvittäisiin jo isosta osasta ongelmia, kansalaiset säilyisivät terveempinä kohti vanhuutta.

    Monet syövät, kakkostyypin diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit vähenisivät, samoin monet TULES-vaivat. Näihin ongelmiin voi puuttua paljon aivan muualla kuin lääkärin vastaanotolla.
    Esimerkiksi liikkumiseen kannustaminen, liikunnan ja terveellisten ruokavaihtoehtojen mahdollistaminen ovat yhteiskunnan monialaisen päätöksenteon käsissä.

    Esitykset kirvoittivat vilkkaan keskustelun, joten lenkkipolulle ei juuri ehtinyt – tosin ilmakaan ei suosinut tällä kertaa.

    Toisena kokouspäivänä käsiteltiin ja hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka on luettavissa SELYn kotisivuilla (SELY.fi). Sääntömääräisinä asioina hyväksyttiin tilinpäätös, ja

    SELYn taloudellinen tilanne todettiin vakaaksi. Vuosien 2016–2018 tavoiteohjelma käytiin läpi, hallituksen hyväksymisen jälkeen se on luettavissa kotisivuiltamme.
    Palkkausperusteena työn tuloksellisuus (tulospalkkiot, bonuspalkkaus tms.) ja terveydenhuollon rahoitusmallit olivat ryhmätöinä pohdittavina. Ensimmäiseen aiheeseen kaikki ryhmä vastasivat: ei/ehkä sovelletusti, eli työn tuloksellisuus sopii palkkauksen perusteeksi joissain tapauksissa. Ongelmana on tällaisen palkitsemistavan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaikeus. Toiseen aiheeseen pureuduttiin vain osittain, koska tuleva sote-rakenne määrittää rahoitusmallia. Osaoptimointia pitäisi pystyä vähentämään, koko osaamiskapasiteetti pitäisi saada käyttöön.

    Lääkärikunnan ääni pitäisi saada mallin suunnitteluun mukaan.

    Keskustelu oli myös toisena kokouspäivänä vilkasta ja välitöntä, ja kokous oli mielestäni oikein virkistävä ja hyvä. Yksi tärkeä ehdotus tuli: valtuuskuntaa pitäisi osallistaa enemmän. Siihen liittyen etsitään keino saattaa enemmän dokumentteja (rajoitetusti) nähtäväksi. Esim. hyödyntämällä SELYn kotisivuja, perustamalla Fimnetiin oma ryhmä, jonne kootaan dokumentteja ja ajankohtaista asiaa, ja jossa valtuuskunnan jäsenet voivat käydä keskusteluja. Valtuuskunnan arvio ja tavoiteohjelman muutostarpeet selvitetään vielä sähköpostikyselyllä ennen lopullista hyväksymistä. Lisäksi tiedotetaan Fimnet-ryhmästä ja kysytään ideoita jäsenhankintaan.

    Jälleen kerran Tuohilammen isännät tarjosivat hienot puitteet kokoukselle, vaikka säät eivät ihan suosineet. Saunat olivat lämpimänä ja ruoka varsin maukasta! Kiitokset esiintyjille ja osallistujille, ja hyvää kesän odotusta!

    SELYn valtuuskuntakokouksen osallistujia (ylhäältä vasemmalta alkaen) Esko Hussi, Tom Silfvast, Risto Avela, valtuuskunnan pj. Antti Tamminen, Tuija Tallila, Hannele Heine, Tiina Tasmuth, Markku Partinen, Pekka Anttila, Päivi Nieminen, Eeva-Maija Nieminen, Jaana Pikkupeura, Sari Silventoinen, valtuuskunnan varapj. Heikki Kuuri-Riutta, Ritja Savolainen, Kia Pelto-Vasenius, Maija Lehtimaja, hallituksen varapj. Marjut Laurikka-Routti, Hannu Westerinen, hallituksen pj. Kristiina Aalto ja asiamies Tuija Kuusmetsä. Kuvasta puuttuvat Anneli Larmo, Mikko Pietilä, Petri Saari ja Seija Vento. Kuva: Lauri Vuorenkoski.

     

Yhteystiedot

Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry
Mäkelänkatu 2, PL 49
00501 Helsinki

Puhelin: 09-393 0757
Email:tuija.kuusmetsa[a]fimnet.fi