Tavoitteet

SELYn tavoiteohjelma vuosille 2019 - 2021

Hyväksytty SELYn hallituksen kokouksessa 14.8.2018

 

SELY ON ERIKOISLÄÄKÄRIN EDUNVALVOJA

  • SELY - erikoislääkärin linkki Lääkäriliittoon
  • SELY on erikoislääkärin paras edunvalvoja
  • Erikoislääkäri on terveydenhuollon monipuolinen avainosaaja
  • Erikoislääkärinä toimit työurallasi pisimpään
  • Erikoislääkärin ansiokehitys turvattava koko uran ajan
  • Lääkärit lääkärin töihin
  • Lääkärijohtajuus kunniaan

 

Toimintaympäristön muutos lähivuosina

Suomen kansantalouden kestokyky rajoittaa terveydenhuoltoon käytettävien julkisten varojen kasvua lähitulevaisuudessa. Kulujen hillintää haetaan keskittämällä erikoissairaanhoitoa ja tehostamalla ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Markkinakilpailu tulee osin vaikuttamaan julkisenkin terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen.

Yleisesti työnteko on murroksessa. Digitalisaatio muuttaa merkittävästi työnteon tapoja ja paikkoja lähivuosina. Tämä vaikuttaa myös erikoislääkärien työntekoon; lääkärin rooli ja työnkuva muuttuvat, potilaan asema korostuu. Muutoksen ohjaaminen vaatii vaikuttajilta kirkasta näkemystä päämäärästä.  Työssä käyvistä lääkäreistä parhaiten pärjäävät joustavat ja innovatiiviset yksilöt.

 

Edunvalvonta  

Säännöllinen työaika

Suuri osa erikoislääkäreistä työskentelee koko uransa kliinikkoerikoislääkäreinä. Nykyisellään Lääkärisopimus ei tuo kliinikolle ansiokehitystä työuran kehittyessä.

  • Kliinikkona toimivan erikoislääkärin lisääntyvän kokemuksen ja ammatillisen kehityksen tulee johtaa palkan kasvuun Lääkärisopimukseen kirjattavin palkkausperustein, jotta ansiot nousevat ilman päivystyskorvauksiakin
  • säännöllisen työajan palkan on tuotava erikoislääkärille riittävän ja kannustavan ansiotason
  • päivystyspisteiden harventumisesta johtuvaa päivystyskorvausten vähenemää tulee kohdentaa säännöllisen työajan palkkauksen kohentamiseen siten, että lääkärien palkkasumma pysyy vähintään entisellään suhteutettuna lääkärimäärään.

Yhteiskunnan muutoksen ja terveyspalveluiden lisääntyvän kilpailun takia julkisella sektorilla on lisääntyvä tarve tuottaa lääkäripalveluita ilta-aikaan. Myös tila- ja laiteinvestointien optimaalinen käyttö tukee tätä kehitystä. Lääkärisopimuksessa on varsin vähäiset kirjaukset lääkärien työajasta. SELYn tavoitteena on saada Lääkärisopimukseen kattavat työaikakirjaukset mukaan lukien toimivat ylityölinjaukset.

  • Huolehditaan siitä, että säännöllisen työajan sijoittamisesta aiemmasta poiketen myös ilta-aikaan saadaan tuntuva kompensaatio
  • vuosittaista perustyöaikaa ei pidä lisätä.

Terveydenhuollon muutosten ja erikoissairaanhoidon keskittymisen takia työnantajien toiminta-alueet suurenevat ja toimipisteiden etäisyydet kasvavat. Työmatkoihin käytetty aika lisääntyy.

  • Minimoidaan työsidonnaisen ajan lisääntymistä ja tavoitellaan riittävää korvausta pakosta toteutuvalle työsidonnaisuusajan lisääntymiselle.

Yksityisellä sektorilla   

  • Työsuhteisten lääkärien määrä kasvaa 
  • SELY puolustaa sekä sivutoimisesti yksityissektorilla työskentelevien erikoislääkärien että täyspäiväisten erikoislääkärien ammatinharjoittamisen ja pienyrittämisen vapautta
  • yksityislääkärien kollektiivisesta TES:stä tulee kilpailukykyinen vaihtoehto sopimusta haluaville.

 

Päivystys

Päivystys keskittyy. EU:n työaikadirektiivi ja Suomen työaikalaki ovat uudistumassa. Ne rajoittanevat yksittäisen lääkärin maksimaalisia työaikoja nykyisestä.

  • Säädösten vaikutukset työntekoon tulee huomioida Lääkärisopimuksessa siten, että lääkärien yleinen ansiotaso säilyttää kilpailukykynsä myös julkisella sektorilla.

Päivystyspisteistä tulee kiireisempiä, lääkärin mahdollisuus lepotaukoihin päivystysaikana saattaa käydä olemattomaksi.

  • Pidetään huolta työsuojelullisista näkökulmista, palautumisaikaa tulee olla riittävästi
  • työaikajärjestelyin pitää estää liiallinen työkuormitus ja -sidonnaisuus, uusia työaikojen järjestelyjä tulee kehittää kokeillen.

Yhteispäivystykset ovat yleistymässä.

  • Samassa päivystyspisteessä työskentelevien lääkärien työaika- ja palkkamallin pitää olla yhtenevä
  • erikoisalojen välistä työnjakoa tulee selkiyttää, jotta kaikkien työmäärä pysyy kohtuullisena ja työnkuva mielekkäänä
  • ruuhkahuippujen hallinta vaatii toimivan uuden mallin.

 

Professio             

Työssä kehittyminen ja ammatillinen osaaminen

Lääkäriliiton suositus täydennyskoulutuksesta tulisi sisällyttää virkaehtosopimukseen.

  • Kannustetaan jatko- ja täydennyskoulutukseen
  • jatketaan hallinnollista koulutusta
  • korostetaan hyviä työyhteisötaitoja koulutuksessa ja kolumneissa; ovat samat kaikille lääkäreille virka-asemasta riippumatta.

Johtaminen

Lääkäreillä tulee olla oikeus laadukkaaseen henkilöstöjohtamiseen.

  • Lääkäreille lääkäriesimies
  • myös esimiestyötä tekevän lääkärin palkkauksesta huolehditaan
  • parannetaan mahdollisuuksia edetä johtamisuraa
  • johtamiseen tulee voida keskittyä
  • johtamisen mittareita kehitettävä ja otettava käytäntöön
  • johtamisen tuen kehittäminen: mm henkilökohtaiset lisät johtajallekin työssä onnistumisen mukaan.

Opetustyö ja tutkimus

Erikoislääkärille turvataan palkkauksellisesti mahdollisuus tutkimustyön tekemiseen, jotta tutkimusuralla eteneminen olisi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto myös kliinikolle.

  • Opiskelijaryhmät riittävän pieniä, jotta yksilöllinen oppiminen onnistuu
  • opiskelijamäärien suhteuttaminen tulevan tarpeen mukaiseksi
  • erikoislääkärin työssä pitää erikoistuvien kouluttamiseen olla riittävästi aikaa
  • kliinisen tutkimuksen rahoitus turvataan.

 

Terveyspolitiikka

Terveydenhuolto on monin tavoin muuttumassa. Eri alueilla on hyvinkin erilaisia tavoitteita ja odotuksia. Lääkärien hyvien työolosuhteiden ylläpitäminen on muutoksissa.

  • Erikoislääkärien näkemykset esiin lainsäädäntöuudistuksissa
  • annetaan lausuntoja käytännön erikoislääkärin kannalta entistä useammin
  • lääkärien autonomia säilytettävä
  • terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon kehittäminen siten, että lääkärit voivat keskittyä lääkärin töihin
  • sote-uudistuksen tulee vahvistaa potilaan hoitoketjua
  • erikoislääkäreitä ehdokkaaksi maakunta- ja eduskuntavaaleihin 
  • erikoislääkäreitä uudistusten valmisteluun ja muutosten johtamiseen.

 

SELYn toiminnan kehittäminen ja toimiminen sidosryhmissä       

Toiminnan kehittäminen

Perinteinen yhdistystoiminta elää murrosvaihetta. Aika toisaalta suosii yksilöllisyyttä, toisaalta yhdessä tekemisen ja toimimisen tavat muuttuvat vertikaalisista horisontaalisiksi. Tavoitteena on, että SELY edelleen lunastaa paikkansa erikoislääkärien etuja ajavana yhdistyksenä 2020-luvun Suomessa. Jotta pystymme vastaamaan em. uusiin haasteisiin, osallistamaan jäsenistöämme mukaan toimintaamme ja saamaan uusia jäseniä:

  • Perustetaan kevään 2019 valtuuskunnan kokouksessa pääasiassa valtuuskunnan jäsenistä koostuva työryhmä työstämään SELYn toimintatapoja
  • työryhmällä on aikaa työlleen 1 vuosi ja sen tulokset käsitellään kevään 2020 valtuuskunnan kokouksessa.

 

Seuraavan 3 vuoden aikana tavoitteena on selkeyttää SELYn toimintaa ja tehdä toimintakäytännöt avoimiksi koko jäsenistölle.

  • Perustetaan hallituksen sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on luoda ”SELYn käyttöohje”
  • ohjeessa kerrotaan esim. miten valtuuskunta, hallitus ja valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtajat sekä SELYn edustajat Lääkäriliiton organisaatioihin valitaan, mikä on puheenjohtajien peräkkäisten kausien enimmäismäärä
  • työryhmä aloittaa työskentelyn tammikuussa 2019, kun uusi hallitus on valittu
  • työryhmän ehdotus ohjeesta käsitellään ja vahvistetaan viimeistään joulukuun 2019 valtuuskunnan kokouksessa.

 

Pidetään SELYn intranet-sivuilla mahdollisimman ajankohtainen lista SELYn edustajista Lääkäriliiton eri toimielimissä. Näin yksittäinen jäsen voisi halutessaan vaikuttaa ja ottaa yhteyttä tietyn valiokunnan selyläiseen jäseneen.

SELY Lääkäriliiton organisaatiossa

  • Pyritään helpottamaan SELYn jäsenrekisterin käyttöä
  • tehdään yhteistyötä muiden lausunnonantaja/edunvalvontajärjestöjen kanssa järjestöjen roolin kirkastamiseksi Lääkäriliitossa
  • lisätään näkyvyyttä; esimerkiksi edunvalvontajärjestöille Lääkärilehteen oma palsta (”kuulumisia SELYstä/NLY:stä/GPF:sta/Senioreilta”)
  • SELYllä on edelleen oma osasto Helsingin lääkäripäivien Lääkäritorilla

 

Erikoislääkärilehti ja verkkosivut

SELYn julkaisema Erikoislääkäri-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa joko paperisena ja/tai sähköisenä. Lehti lähetetään kaikille jäsenille, samoin sähköinen uutiskirje, josta on linkit lehden artikkeleihin. Lehteä kehitetään jatkuvasti saadun palautteen mukaan. Lehden artikkelit löytyvät SELYn verkkosivuilta PDF-tiedostoina.  Verkkosivut ovat www.sely.fi. SELY on Facebookissa ja Twitterissä.

 

Kansainvälinen toiminta

Jatketaan hyvää yhteistoimintaa Eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja SELY osallistuu Lääkäriliiton organisaation mukana Maailman Lääkärijärjestön (WMA) ja Euroopan tason toimintaan (CPME ja UEMS).

Osallistutaan edelleen Pohjoismaisen erikoislääkäriyhdistyksen Nordölin (Nordiska rådet för Överordnade läkare) toimintaan. Kokoukset pidetään vuorotellen eri maissa, vuonna 2019 kokous on SELYn järjestämä.

Jäsenhankinta                                                                                         

Jatketaan omia hallinnon koulutuksia, joilla saadaan jaettua tärkeää informaatiota erikoislääkäreille, näkyvyyttä SELYlle ja toteutettua jäsenhankintaa. Lähetetään säännönmukaisesti kutsukirje 1-2 kertaa vuodessa juuri valmistuneille erikoislääkäreille.  Hyödynnetään vuona 2015 avattuja Facebook-sivuja ja muuta sosiaalista mediaa jäsenhankinnassa ja tiedotuksessa.  

Talous

Talous pidetään tasapainossa. Omaisuutta hoidetaan tähdäten sen arvon säilyttämiseen/maltilliseen kasvattamiseen. Jäsenmaksut ovat pääasiallinen tulonlähde. Erikoislääkäri-lehti on suurimpia kulueriä.