|
|
- SELYn hallituksen kuulumisia: Hallituksen kokous 10.2.2010
Vuoden 2010 toisessa SELYn hallituksen kokouksessa pohdittiin edelleen, miten SELYn toiminnan näkyvyyttä jäsenille parannetaan. Tähän liittyi edellisen kokouksen alustava suunnittelu, jonka pohjalta päätettiin, että SELYn hallituksen pöytäkirjat tulevat SELYn verkkosivuille. Pöytäkirjoja pääsevät lukemaan hallituksen jäsenten lisäksi valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet omilla FIMnet tunnuksilla.
SELYn edustajat osallistuivat viime vuonna omalla pienellä osastolla erikoisalayhdistysten päiville. Tätä toimintaa päätettiin jatkaa. Lisäksi SELY suunnittelee puolen päivän johtamiskoulutusohjelman toteuttamista alueellisilla lääkäripäivillä.
VES -sopimus
SELY on Lääkäriliiton lausunnonantajajärjestönä sekä Lääkäriliiton hallituksen ja edunvalvontavaliokunnan jäsentensä kautta ollut aktiivisesti vaikuttamassa ja valmistelemassa tavoitteita virkaehtosopimusneuvotteluihin. Kokouksessa keskusteltiin 8.2.2010 syntyneestä Lääkärisopimuksen neuvottelutuloksesta, joka tultaisiin käsittelemään 12.2.2010 Lääkäriliiton hallituksessa ja valtuuskunnassa. Todettiin, että nykyistä virkaehtosopimuskierrosta on leimannut aiemmin tehty Tehyn sopimus sekä vaikea taloudellinen tilanne. Toisaalta, osin niiden takia on nyt voitu keskustella asioista, joista tavanomaisella neuvottelukierroksella ei olisi ehkä päästy keskustelemaan, kuten takapäivystyksen korvaukset ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön konsultaatiosta tuleva palkkio terveyskeskuksissa.
Erikoislääkärilehden osalta perustettiin raati valitsemaan vuoden 2009 paras kirjoitus. Voittaja julkistetaan valtuuskunnan kevätkokouksessa.
SELYn valtuuskunnan kevätkokous järjestetään 16.–17.4.2010. Sääntömääräisten asioiden lisäksi aiheeksi suunniteltiin seuraavia: päivystys ja siihen liittyvät asiat, mm. Yhtenäiset päivystyksen perusteet – työryhmän raportin ehdotukset sekä lääkärin ammatillisen pätevyyden arviointi ja seuranta.
SELY n toimisto on muuttanut uusiin hieman aiempaa suurempiin tiloihin Lääkäriliiton toimitalossa. Hallitus tutustui uusiin tiloihin.
Puheenjohtajisto
- SELYn hallituksen kuulumisia: Hallituksen kokous 14.1.2010
SELYn hallitus kokoontui uudessa kokoonpanossa tuoreen puheenjohtajan Raijan johdolla. Läsnä kokouksessa olivat Jari, Kia, Kristiina, Marjut, Pekka, Petri, Taina, Tuula, Vesa sekä sihteeri Tuija.
Kokouksessa suunniteltiin valtuuskunnan hallitukselle antamien tehtävien toteuttamista: SELYn valtuuskunnan jäsenmäärän, hallituksen jäsenten erovuoroisuusjärjestyksen sekä eläkkeellä olevien jäsenten jäsenmaksuasian tarkistamista. Hallitus valmistelee valtuuskunnalle esityksen mahdollisista sääntöjen muutoksista. Lisäksi hallituksen on mietittävä Erikoislääkäri-lehden tulevaisuuden eri vaihtoehtoja.
Pohdimme SELYn jäsenten osanottoa eri Lääkäriliiton valiokunnissa. Lääkäriliiton hallitus nimeää vuoden 2010 valiokunnat tammikuun kokouksessa. Monet jäsenet olivat ilmoittautuneet halukkaiksi mukaan. Yritämme mahdollisimman hyvin toteuttaa toiveita.
Muodostimme SELYn hallituksen jäsenistä SELYn omat valiokunnat.
Hallitus pohti, kuinka SELYn näkyvyyttä lääkäreille parannetaan. Hallituksen puheenjohtajat kokoavat kokouksista yhteenvedon Erikoislääkäri-lehteen. Hallituksen jäsenet kirjoittavat lehteen edunvalvontaan ja yleensä lääkärintyöhön liittyviä kolumneja. Selvitetään mahdollisuutta saada valtuuskunnan jäsenille suljetut sivut SELYn kotisivuille. Sivuilta valtuutetut voivat lukea mm. hallituksen pöytäkirjat.
SELY oli mukana omalla osastolla Lääkäripäivien Lääkäritorilla. Osastolla kävijöiltä kysyttiin mielipiteitä SELYn toiminnasta, näkemyksiä edunvalvonnallisista asioista sekä Erikoislääkäri-lehden tunnettuutta. Hallitus käy palautteita läpi seuraavassa kokouksessaan 10.2.2010.
Puheenjohtajat Raija, Marjut ja Vesa
- Muista äänestää SELYn ehdokas valtuuskuntaan!
- Suomen Lääkäriliiton valtuuskuntavaalit 2009 alkoivat 25.9. ja äänestää voit 29.10. asti
Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen vaalirengas – Finlands Specialistläkarföreningens valring
Ehdokkaita äänestät ehdokasnumeroilla 249–322!
SELY on erikoislääkärin edunvalvoja. Erikoislääkärit ovat toimivan terveydenhuollon selkäranka. Heidän työssä jaksaminen, työolosuhteiden ja palkkauksen kehittäminen sekä ammatillisen kehittymisen turvaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä koko terveydenhuollon toiminnan ja laadun kannalta. Julkisen- ja yksityissektorin lääkärien ammatillinen urakehitys sekä erikoislääkärijohtajuus on turvattava.
-
- SELYn lausunto STM:lle terveydenhuoltolakiryhmän mietinnöstä
- TIEDOTE 7.10.2008
XVI Valtakunnallisten Ravitsemuspäivien teemana
Ikääntyvä ihminen – muuttuva ravitsemus
XVI Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä 6.-7.10. Helsingissä käsiteltiin ikääntyneiden ravitsemusta: ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita, ravintoai-neiden tarvetta, ravitsemustilan heikkenemistä, tunnistamista ja ravitsemus-kuntoutusta. Ravitsemuksella on merkitystä myös ikääntyneiden aivojen hyvin-vointiin. Ravitsemuspäivillä tutustuttiin käytännön toteutuksiin, millä tavalla hyvää ravitsemushoitoa toteutetaan edelläkävijähoitolaitoksissa. Lue lisää....
- Tiedote 9.9.2008
Suomen Lääkäriliitto kriittisenä: HUSin johtamisjärjestelmän muutos vaarantaa potilaiden hoidon
Sairaalan perustehtävään kuuluu potilaiden hoito. HUSin uusi johtamisjärjestelmä vaarantaa tämän perustavaa laatua olevan tehtävän toteuttamisen. Lääkäriliitto edellyttää, että hoidosta vastaavan ja päättävän ylilääkärin eli uuden johtamisjärjestelmän mukaan palvelujohtaja-ylilääkärin tulee voida jatkossakin vastata ja päättää myös potilaan hoidon edellyttämistä resursseista.
HUSin palvelu- ja resurssijohtajien virat on laitettu hakuun 5. syyskuuta. Konsernin uudessa johtamismallissa palvelujohtaja-ylilääkärit korvaavat nykyiset ylilääkärit.
Palvelujohtajat päättävät potilaiden sairaalaan ottamisesta ja hoitamisesta, mutta eivät uuden hallintomallin mukaan henkilöstöstä, tiloista eivätkä välineistä. Niistä vastaavat uuden mallin mukaan resurssijohtajat. Palvelujohtajien ja resurssijohtajien välillä toimisi tilaaja-tuottajamalli.
Tähän asti ylilääkärit ovat vastanneet klinikassaan potilaiden hoitamisesta, henkilökunnasta, tiloista ja välineistä, joista hoidon kokonaisuus muodostuu. Nyt luonnosteltu malli ei tue strategian mukaista yksijohtajamallia, jossa vastuut ovat selkeät. Vastuiden jakautuminen vaarantaa aina niin hoidon toteutuksen kuin talouden hallinnan. Se lisää myös byrokratiaa hoidon järjestämisessä.
Lääkäriliitto suhtautuu HUSin uuteen johtamisjärjestelmään kriittisesti. Potilaiden hoidon turvaamisen kannalta ylilääkärien kokonaisvastuun on säilyttävä jatkossa, vaikka nimikkeet vaihtuvatkin. Kun on vastuu hoidosta, tulee olla myös valtaa päättää sen vaatimista resursseista. Siten päätösvalta resursseista, kuten tarvittavan henkilökunnan määrästä, tulee olla siellä, missä hoitopäätökset tehdään. Lääkäriliitto pitää ongelmallisena myös sitä, että palvelujohtajien ei tarvitse edustaa johtamansa palvelualan spesialiteettia.
Lisätietoja: Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja, puh. 050–563 6354 tai toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050-5647345
- Valitettavasti Erikoislääkäripäivit peruuntuivat tältä vuodelta.
- ERIKOISLÄÄKÄRI-lehden 4/2007 sivulla 159 olevassa kuvassa on Timo Niinimäki Oulusta - ei Timo Niinikoski, kuten kuvatekstissä erheellisesti kerrotaan. Toimitus pahoittelee virhettä.
- YP-lehti: Sopimusohjaus valtio-kuntasuhteen ohjausvälineeksi
Uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä Stakesin tulosaluejohtaja Olli Nylander ehdottaa, että valtakunnallisten suunnitelmien perinne katkaistaan ja rakennetaan sopimuksiin perustuva suunnittelujärjestelmä. Hän perustaa ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen suunnittelun ja seurannan kehitystä koskevaan historialliseen analyysiin ja viittaa viimeisimpänä kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaohjelmaan KASTEeseen.
KASTE-asiakirjan avulla valtiovalta on yrittänyt luoda uutta asiakirjan vaikuttavuuskulttuuria valmisteluprosesseineen. Asiakirjalla on kuitenkin suoraa vaikutusta vain valtion omiin toimiin, mutta kuntiin ja kuntayhtymiin vaikutus on luonteeltaan suosituksenomaista.
Sopimusyhteiskunnan tilaaja-tuottajamallia on käytetty kentällä palvelujen tuottajien ja kuntien välisessä palveluohjauksessa. Mallia ei ole kuitenkaan ajateltu vielä toteutettavaksi valtio-kuntasuhteessa: Valtio myöntää laskennallisen valtionosuuden kunnille ja toisaalta laatii toimintaa ohjaavaksi tarkoitettuja suunnitelma-asiakirjoja.
Vaihtoehtona olisi laatia vuoropuhelun tuloksena sopimukset valtion ja kuntien välillä. Sopimuksessa määriteltäisiin ne sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka kunnan/kuntayhtymän on saatava aikaan suunnittelukaudella. Vastinparina valtio antaa laskennallisen valtionosuuden käyttöön. Mikäli tavoitteita ei toteuteta, siitä seuraisi sopimussakko tai vastaava sanktio. Tavoitteita seurataan yhteisesti määritellyillä mittareilla, jolloin myös tiedolla ohjaaminen, informaatio-ohjaus, saisi uuden merkityksen. Idea vaatii tutkimusta ja kehittelyä, eikä se ilman jatkopohdintaa ja kokeiluja ole ongelmattomasti toteutettavissa. Idean toteuttamiselle olisi nyt tilaus olemassa, kun ollaan rakentamassa uutta terveydenhuoltolakia, mahdollisesti uusimassa sosiaalihuoltolakia sekä rakentamassa yhteistä hallintolakia.
Ennen vuoden 1993 valtionosuusuudistusta valtion ote sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen perustui suoraan virka- ja hankekiintiöohjaukseen ja sitä tukevaan valtakunnalliseen suunnitelma-asiakirjaan. Kunnat ja kuntayhtymät saivat toimintansa oikeutuksen ja kehittämisen suunnan tätä kautta. Valtio kykeni ennalta ohjaamaan ja jälkikäteen seuraamaan, että kunnat ja kuntayhtymät rakensivat valtion sosiaali- ja terveyspolitiikan mukaiset palvelut kattavasti ja oikeudenmukaisesti koko maahan. Suunnittelujärjestelmä alkoi vuosien varrella rapautua, kunnes vuoden 1993 valtionosuusuudistus poisti yksityiskohtaisen virkakiintiö-hanke-suunnitelma-asiakirja-ohjauksen. Samalla valtio menetti otteensa kuntien ja palvelujen tuottajien toimintojen ohjaamiseen ja seurantaan. Kuitenkin jatkettiin suunnitelma-asiakirjojen tekoa. Samalla asiakirjojen periaatteellinen ohjaavuus väheni vuosi vuodelta ja niiden käytännön merkitys kentällä väheni minimaaliseksi.
Lähde: Olli Nylander. KASTE:n paikka ˆ arvio sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaohjelman merkityksestä. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008:4), ss. 438ˆ445.
- Erikoislääkäripäivät 19.9.2008: Ajankohtaista asiaa terveyspolitiikasta, eri kliinisiltä aloilta sekä yksityissektorista, Lääkäritalo, Auditorio (Mäkelänkatu 2 A, 8 krs).
- SELYn kannanotto 7.2.2008 kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämisestä uudeksi laiksi.
- Suomen Kirurgiyhdistyksen ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen kevätkokoukset Joensuussa 15. – 16.5.2008, Yhdistysten kevätkokoukset pidetään Joensuun yliopiston Carelia-salissa, Yliopistokatu 4, Joensuu. Vaikka kysymyksessä ovat erilliset kokoukset, osa luennoista ja näyttely ovat yhteisiä. Ohjelmat sekä ilmoittautumisohjeet: http://www.pkssk.fi/kirane
- Lääkärien työaika ja työolosuhteet – konferenssi Kööpenhaminassa
Pohjoismaiden erikoislääkäriyhdistyksien julkilausuma lääkärien yötyöstä sekä työolosuhteista.
ERIKOISLÄÄKÄRI-lehti 6/2007 sivut 254–255
- Valtuuskuntavaalista 8.11.2006:
SELYn yhdistyskokous valitsi kokouksessaan 6.11.2006 SELYn uuteen valtuuskuntaan Lääkäriliiton vaalissa 36 suhteellisella vaalitavalla eniten ääniä saanutta SELYn vaalirenkaan ehdokasta.
- Tilastoja valtuuskunnan vaaleista alkaen 1982
- Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit
Haluan sydämestäni kiittää sinua siitä, että olet osaltasi saanut aikaan SELY:lle tuoreen menestyksen valtuuskunnan vaalissa. Jokainen teistä on omalla aktiivisuudellaan ja äänimäärällään tehnyt mahdolliseksi sen, että lääkärit eri työpaikoilla arvostavat SELY:n tavoitteita ja toimintaa siinä määrin, että saimme yhteensä liki puolet (49.6%) kaikista vaalissa annetuista äänistä. Tämä äänimäärä kasvatti SELY:n jäsenten määrää valtuuskunnassa yhdellä ja saimme 30 valtuuskuntapaikkaa 60:stä.
- Suomen Erikoislääkäriyhdistys tiedottaa 25.8.2006
Terveydenhuollon yötyötä tulee vähentää
- Sirpa Asko-Seljavaara:
Miksi Kela-korvauksia vainotaan?
Parhaimpia asioita suomalaisessa yhteiskunnassa ovat Alko, apteekit ja Kela. Miksi valtalehden toimittajat ja Stakesin "syväkurkut" hyökkäävät näitä terveitä rakenteita vastaan, kun yhteis-kunnassamme on paljon korjattavaakin? – Sirpa Asko-Seljavaaran kolumni (22.5.2006)
|
