SELYn tavoiteohjelma vuosille 2022–2024

Hyväksytty SELYn hallituksen kokouksessa 28.4.2021

 

1. Edunvalvonta 
1.1 Säännöllinen työaika

Suuri osa erikoislääkäreistä työskentelee koko uransa kliinikkoina.

  • Säännöllisen työajan palkan tulee nousta, sen on taattava erikoislääkärille riittävä ja kannustava ansiotaso.
  • Erikoislääkärin säännöllisen työajan palkkausuudistusta tulee jatkaa valtakunnallisessa lääkärisopimuksessa. Tehtäväkohtaisessa palkassa pitää huomioida kliinisen kokemuksen ja ammatillisen osaamisen lisääntyminen uran myötä.
  • Työaikalain tuomat muutokset lääkäreiden päivystys- ja perustyötuntien määrään tulee huomioida säännöllisen työajan palkkauksessa siten, että lääkärien palkkasumma pysyy vähintään entisellään.

1.2 Työaika virka-ajan ulkopuolella ja ylityö

Yhteiskunnan muutoksen ja terveyspalveluiden lisääntyvän kilpailun takia julkisella sektorilla on lisääntyvä tarve tuottaa lääkäripalveluita myös ilta-aikaan. Tila- ja laiteinvestointien optimaalinen käyttö tukee tätä kehitystä.

  • Tavoitteena on säilyttää nykyisessä Lääkärisopimuksessa oleva laajennetun työajan korvaus vähintäänkin ennallaan.
  • Lääkärisopimuksen ylityökorvaukset tulee saattaa samalle tasolle yleisten ylityökorvausten kanssa (50 %, 100 % ja keskeytyneiden jaksojen huomiointi/päivittäinen ja viikoittainen ylityöraja).
  • Viikonloppuisin tulee tehdä vain päivystyksellistä työtä.
  • Säännöllistä työaikaa ei tule lisätä.

Terveydenhuollon muutosten ja erikoissairaanhoidon keskittymisen sekä tulevien hyvinvointialueiden takia työantajien toiminta-alueet suurenevat ja toimipisteiden etäisyydet kasvavat. Työmatkoihin käytetty aika tulee lisääntymään.

  • Minimoidaan työsidonnaisen ajan lisääntyminen ja tavoitellaan riittävää korvausta pakosta toteutuvalle työsidonnaisuuden lisääntymiselle.

1.3. Päivystys

Päivystys keskittyy edelleen. EU:n työaikadirektiivi ja Suomen työaikalaki ovat uudistuneet. Ne rajoittavat yksittäisen lääkärin työrupeamien maksimaalista pituutta aiempaa enemmän.

  • Säännöllisen työajan palkkauksen tulee olla kohdallaan, eikä merkittävä osa palkkauksesta voi tulla päivystyksistä.
  • Säädösten vaikutukset työntekoon tulee huomioida Lääkärisopimuksessa siten, että lääkärien yleinen ansiotaso säilyttää kilpailukykynsä myös julkisella sektorilla.
  • Päivystysjärjestelyissä tulee sallia yksikkökohtainen vaihtelu, sillä päivystyspisteet ovat hyvin erilaisia aktiivisuutensa suhteen.
Päivystyspisteistä tulee kiireisempiä, lääkärin mahdollisuus lepotaukoihin päivystysaikana saattaa käydä olemattomaksi.
  • Pidetään huolta työsuojelullisista näkökulmista, palautumisaikaa tulee olla riittävästi.
  • Työaikajärjestelyin pitää estää liiallinen työkuormitus ja -sidonnaisuus.
  • Päivystysjärjestelyjä kehitettäessä tulee huolehtia siitä, että yhtäjaksoista vapaa-aikaa on riittävästi eikä päivystysrupeamia ole liikaa. Tämä voidaan turvata riittävällä vakanssipohjalla, josta työnantajan tulee huolehtia.
Vapaamuotoinen päivystys
  • Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausta on nostettava päivystyksen sitovuutta sekä henkistä ja fyysistä kuormitusta vastaavalle tasolle. Korotustarve on vähintään 10 %-yksikköä nykyisen tason päälle.
Yhteispäivystykset yleistyvät
  • Samassa päivystyspisteessä työskentelevien lääkärien työaika- ja palkkamallin pitää olla yhtenevä.
  • Erikoisalojen välistä työnjakoa tulee selkiyttää, jotta kaikkien työmäärä pysyy kohtuullisena ja työnkuva mielekkäänä.
  • Ruuhkahuippujen hallinta vaatii toimivan mallin.

1.4 Yksityinen sektori

Yksityissektorilla lääkärit toimivat yhä monipuolisemmissa tehtävissä niin työsuhteisina kuin ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Lääkärien ammatillinen autonomia ja mahdollisuus itse päättää palkkioistaan on varmistettava. Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelu tulee torjua. Sen sijaan lääkärien sujuvaa yhteistyötä yli sektorirajojen tulee kehittää. Tämä turvaa terveydenhuoltopalvelujen riittävyyttä.

  • SELYn tavoitteena on saada myös yksityiseen terveydenhuoltoon vaihtoehdoksi yleissitova TES.
  • Mahdollisuudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrittäjyyteen on turvattava.
  • Virkalääkäreillä tulee säilyä mahdollisuus sivutoimiseen työskentelyyn yksityissektorilla.

2. Professio

2.1  Työssä kehittyminen ja ammatillinen osaaminen

Lääkäriliiton suositus täydennyskoulutuksesta (10 päivää vuodessa) tulee sisällyttää virkaehtosopimukseen ja tehdä siitä työnantajaa velvoittava.

2.2  Johtaminen

SELYn tavoitteena on laadukas lääkäreiden henkilöstöjohtaminen.

2.3  Opetustyö ja tutkimus

SELY näkee tarpeellisena mahdollisuuden yhdistää pitkän erikoislääkäriuran aikana kliiniseen työhön myös opetusta ja tutkimusta. Lisäksi SELY haluaa tukea riittäviä erikoislääkäriresursseja niin perus- kuin erikoistuvan vaiheen opetuksen turvaamiseksi, sillä nykyinen palvelujärjestelmä kantaa suurimman vastuun kliinisestä opetustyöstä. Käynnissä oleva erikoislääkärikoulutuksen uudistaminen tulee entisestään korostamaan erikoislääkäreiden roolia koulutuksen tuottajina ja sen arvioijina.

3. Terveyspolitiikka

SELY painottaa erikoislääkärien aseman turvaamista tulevan sote-järjestelmän kehittäjinä ja erikoissairaanhoidon toimintaedellytysten turvaajina. Jäsenistön näkemysten välittäminen terveydenhuollon muutoksessa on terveyspolitiikan osalta ensisijainen tehtävämme.
  • SELY seuraa ja ottaa kantaa lainsäädäntöuudistuksiin jo suunnitteluvaiheessa vastaamalla lausuntopyyntöihin, osallistumalla Lääkäriliiton valiokuntien ja jaosten toimintaan ja vaikuttamalla liiton kannanottoihin.
  • SELY pyrkii vaikuttamaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoon niin, että erikoislääkärien työnkuva on tarkoituksenmukainen ja muiden tehtävien tuoma kuormitus karsitaan pois.
  • SELY kannustaa erikoislääkäreitä toimivien hoitoketjujen rakentamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen yhdessä perusterveydenhuollon kollegoiden kanssa.
  • SELY pitää tärkeänä erikoislääkäreiden mukana oloa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
  • SELY kannustaa erikoislääkäreitä osallistumaan terveydenhuollon uudistusten valmisteluun ja muutosten johtamiseen.
  • SELY pitää välttämättömänä turvata lääkärien peruskoulutuksen, erikoislääkärikoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen resurssit.
  • SELY edellyttää, että erikoislääkärin työajasta varataan suunnitteluun, kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitoon riittävä aika. Tavoitteena pidämme viidesosaa työajasta – hyvin suunniteltu tuottaa paremman tuloksen.
  • SELY kantaa huolta ja pyrkii vaikuttamaan lääketieteellisen tutkimuksen riittäviin edellytyksiin tärkeänä osana terveydenhuoltoa.
SELY edunvalvojana

Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry - SELY

PL 49
00501 Helsinki

TOIMISTO

Lääkäritalo
Mäkelänkatu 2, 7 krs
00500 Helsinki

SELYyn ASIAMIES
Tuja Kuusmetsä

Copyright SELY ry © 2021.

SELYn toimintasuunnitelma
Verkkosivusto käyttää evästeitä, parantaaksemme käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoa hyväksyt evästeiden käytön.  Tietosuojaseloste.
Lue lisää