Suomen Erikoislääkäriyhdistys kannattaa lakiesityksen tavoitetta ennakoivan terveydenhuollon vahvistamisesta.

Perusteluosan mukaan ennakoivalla terveydenhuollolla tarkoitetaan ”toimenpiteitä ja palveluja, joilla
on mahdollista varhaisessa vaiheessa tunnistaa potilaan alkavia tai jo alkaneita terveysongelmia
sekä potilaita, joiden hoito ei vastaa suosituksia tai potilaan tarvetta.” Edelleen todetaan, että ”hoitovastetta tai valittua hoitolinjaa voi olla syytä varmistaa tai muuttaa ehkä pidemmän seuranta-ajan kuluttua.”

Lääketieteellisesti perusteltu tarve ottaa yhteyttä potilaaseen ei rajoitu hyvinvointialueiden toimintaan, vaan se koskee myös yksittäisiä lääkäreitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sairausriskien tunnistamisessa, hoidon seurannassa ja hoitolinjausten valinnassa potilasta hoitava lääkäri on keskeisessä osassa.

Yksittäinen lääkäri ei voi seuloa potilaitaan tietoteknisin menetelmin, vaan tarve yhteydenottoon syntyy tapauskohtaisesti. Jotta lakisesityksen mukainen ennaltaehkäisy voi toteutua, potilaan vointia ja hoitovastetta tulee voida varmistaa, hoitolinjaa korjata ja riskejä ennakoida. Kuitenkin hoitosuhteen käsitteeseen, sen alkamiseen ja loppumiseen liittyvä epäselvyys synnyttää epävarmuutta potilastietojen käsittelystä etenkin, kun edellisestä käynnistä tai potilaan yhteydenotosta on kulunut aikaa. Aiemmin alkanut hoitosuhde tulisi tulkita jatkuvaksi, ellei sitä ole potilaan taholta nimenomaisesti ilmoitettu katkaistavaksi. Potilaan oma ja vapaa päätös joka tapauksessa on, noudattaako hän saamiaan ohjeita ja suosituksia.

Hyvinvointialueilla ei ole kaikkien asukkaiden terveystietoja kattavasti, vaan osa potilaista hoidetaan yksityissektorilla. Yksityislääkärillä tulee olla mahdollisuus hoitaa potilaitaan oikeiden lääkärintyön periaatteiden mukaan.

Asiakastietolain 9 §:ään lisättävässä toisessa momentissa tulee huomioida kliinistä potilastyötä tekevän yksittäisen lääkärin mahdollisuus tehdä työnsä oikein ja ammattieettisesti kestävällä tavalla.