Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry. Yhdistyksellä on myös ruotsinkielisenä nimenä Finlands Specialistläkarförening rf.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallisina kielinä ovat suomi ja ruotsi. Säännöt rekisteröidään ja pöytäkirjat laaditaan suomen kielellä.

Tarkoitus

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on liittää yhteen maamme erikoislääkärit, edistää ja valvoa heidän palvelussuhteidensa ehtoja, työolosuhteita, ammatinharjoitustoimintaa sekä muita heille ammatillisesti yhteisiä pyrkimyksiä samoin kuin terveydenhuollon ja erityisesti sairaaloiden kehitystä maassamme. Yhdistys edistää lääkärin professiota, edistää terveyttä ja potilaan parasta sekä puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa harjoittamalla julkaisutoimintaa, järjestämällä kokouksia, kursseja, konferensseja ja opintomatkoja, antamalla lausuntoja ja tekemällä esityksiä viranomaisille, edustamalla omalla toimialallaan jäsenkuntaansa suhteessa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin ja ulkomaisiin lääkärijärjestöihin ja ryhtymällä jäsenkuntansa etujen valvomista ja yhteisten pyrkimysten edistämistä tarkoittaviin toimiin. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä yhdistyksen kanssa samansuuntaista toimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeita.

Jäsenet

3 § Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen jäseneksi hyvämaineisen lääkärin, joka on Suomen Lääkäriliiton jäsen. Yhdistyksen jäseneksi voivat päästä erikoislääkärin pätevyyden omaavat tai vastaavassa erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit sekä muut hallituksen erikseen hyväksymät lääkärit.

Yhdistyksen jäsenen velvollisuutena on suorittaa jäsenmaksunsa ja noudattaa yhdistyksen sääntöjä sekä yhdistyksen valtuuskunnan ja hallituksen päätöksiä ja ohjeita.

Erikoislääkäriyhdistyksen yhdistysjäseneksi voi hallitus hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jonka toiminta edistää Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen tarkoitusperiä. Yhdistyksen valtuuskunnan vaalissa ei yhdistysjäsenillä ole vaalikelpoisuutta eikä yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.

Valtuuskunta voi kutsua kunniajäseneksi lääkärin, joka julkisessa toiminnassa on erityisen ansioitunut, tai henkilön, joka on merkittävällä tavalla toiminut yhdistyksen pyrkimysten hyväksi. Kunniajäseneksi kutsuminen edellyttää, että ehdotus saa 4/5 äänestykseen osallistuneiden äänistä suljetussa lippuäänestyksessä tai vastaavalla menetelmällä tietoteknisin ratkaisuin tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla  toteutetussa äänestyksessä.

Jäsenmaksu

4 § Yhdistyksellä on oikeus periä jäseniltään jäsenmaksu, jonka suuruuden valtuuskunta vahvistaa.

Jäsenmaksua ei peritä kunniajäseniltä eikä yhdistysjäseniltä eikä uusilta jäseniltä liittymisvuonna.

Hallitus voi lisäksi muun päteväksi katsottavan syyn perusteella myöntää jäsenelle vapautuksen jäsenmaksuvelvollisuudesta osaksi, kokonaan tai määräajaksi. Tällaisena syynä pidetään äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa, asevelvollisuutta  tai näihin verrattavaa pätevää perustetta.

Eroaminen ja erottaminen

5 § Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän

  1. on jättänyt täyttämättä velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut,
  2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä,
  3. on toiminut lääkärikunnan etujen vastaisesti, toiminut vastoin lääkärin etiikkaa, esiintynyt lääkärin arvoa alentavasti tai käyttäytynyt epäkollegiaalisesti tai
  4. erottamiseen on muu yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste.

Jäsenen, joka on eronnut tai erotettu Suomen Lääkäriliitosta, on erottava myös yhdistyksestä. Jollei hän itse tällöin pyydä eroa, hallitus erottaa hänet. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa kahden vuoden ajan maksamatta.

Tili- ja toimintavuosi

6 § Yhdistyksen tili- ja toimintavuotena on kalenterivuosi.

Julkaisu

7 § Yhdistyksen julkaisu on Erikoislääkäri-lehti.

Organisaatio

8 § Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävinä eliminä ovat yhdistyskokous ja valtuuskunta sekä sen toimeenpanevana elimenä yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen sisäistä toimintaa varten valtuuskunta ja hallitus voivat asettaa tarvittaessa pysyviä valiokuntia tai tilapäisiä toimikuntia.

Yhdistyskokous

9 § Yhdistyskokous pidetään hallituksen kutsusta joka kolmas vuosi loka- tai marraskuussa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.

Kutsu yhdistyskokoukseen julkaistaan yhdistyksen lehdessä tai hallituksen päättämässä muussa aikakausi- tai sanomalehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyskokouksessa päätetään hallituksen ja valtuuskunnan esittämistä yhdistyksen toiminnan yleisistä suuntaa koskevista kysymyksistä, sekä valitaan valtuuskunnan varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä. Valtuuskunnan toimikausi on kolmivuotinen ja se alkaa valintaa seuraavan joulukuun ensimmäisenä päivänä.

Valtuuskunta

10 § Yhdistyksen valtuuskunnassa on 36 varsinaista jäsentä sekä sama määrä varajäseniä. Valtuuskunta on päätösvaltainen 19 jäsenen läsnä ollessa. Valtuuskunnan kokouskutsu on lähetettävä kirjallisena viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Valtuuskunnan asiana on

  1. ohjata hallituksen toimintaa,
  2. vahvistaa yhdistyksen säännöt,
  3. määrätä valtuuskunnan, hallituksen sekä näiden asettamien valiokuntien ja toimikuntien jäsenten palkkiot ja päiväraha sekä
  4. päättää pysyvien toimien perustamisesta.

Valtuuskunnan kokoukset

11 § Valtuuskunta kokoontuu hallituksen kutsusta. Valtuuskunnan varsinaisina kokouksina pidetään kevätkokous maalis-, huhti- tai toukokuussa ja syyskokous loka-, marras- tai joulukuussa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun valtuuskunta niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään 1/10 valtuuskunnan jäsenistä sitä ilmoitettua asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Hallitus voi päättää valtuuskunnan kokouksen pitämisestä myös yhdistyksen kotipaikan ulkopuolella.

Valtuuskunnan kevätkokouksessa

  1. esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta sekä tilintarkastuskertomus ja
  2. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Valtuuskunnan syyskokouksessa

  1. vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi,
  2. vahvistetaan taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi,
  3. määrätään seuraavana vuonna perittävän jäsenmaksun suuruus,
  4. valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja
  5. valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.

Valtuuskunnan puheenjohtajat

12 § Valtuuskunnan toimikauden ensimmäisessä kokouksessa toimitetaan kokouksen alussa valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali. Nämä valitaan valtuuskunnan keskuudesta, ja heidän toimikautensa kestää valtuuskunnan kolmivuotisen toimikauden ajan. Jos valtuuskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan yhdistyksen hallitukseen, on hänen tilalleen valittava uusi puheenjohtaja.

Valtuuskunnan varajäsenet

13 § Mikäli valtuuskunnan varsinainen jäsen ilmoittaa ennen kokousta olevansa estynyt saapumasta kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen.

Hallitus

14 § Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä seitsemän muuta jäsentä.

Yhdistyksen puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että heistä eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä, ensimmäisenä vuonna arvan perusteella kolme ja sen jälkeen järjestyksessä hallituksessa kauimmin olleet.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtajana toimivan lisäksi vähintään viisi jäsentä on kokouksessa läsnä taikka yksimielisenä puheenjohtajana toimivan sekä neljän muun hallituksen jäsenen läsnä ollessa.

Hallituksen tehtävät

15 § Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mikä johtuu yhdistyslaista ja näistä säännöistä

  1. hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa sitä,
  2. panna täytäntöön yhdistyskokouksen ja valtuuskunnan päätökset,
  3. vastata yhdistyksen talouden hoidosta ja huolehtia siitä, että tilit päätetään kultakin vuodelta ja hyvissä ajoin annetaan tilintarkastajille,
  4. huolehtia yhdistyksen jäsenten edunvalvontaan liittyvistä asioista,
  5. antaa valtuuskunnan varsinaiselle kokoukselle kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä toimintavuodelta,
  6. järjestää yhdistyksen toimiston työskentely ja valvoa sitä,
  7. suorittaa tarpeelliset valmistelutoimet valtuuskunnan kokouksia ja valtuuskunnan jäsenten valintaa varten.

Hallitus voi perustaa tilapäisiä toimia taloussuunnitelman määrärahojen puitteissa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden kiinnittämisestä. Se voi myös päättää omaisuuden myymisestä ja vaihtamisesta, ellei kysymys ole yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavasta omaisuudesta.

Hallitus voi alistaa päätöksensä valtuuskunnan hyväksyttäväksi.

Tilintarkastajat

16 § Tilintarkastajien tulee vuosittain viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuskunnan kevätkokousta antaa hallitukselle kirjallinen lausunto yhdistyksen taloudenhoidosta edellisenä tilivuonna sekä tehdä ne ehdotukset, joihin tarkastus on antanut aihetta.

Vaalit ja äänestäminen

17 § Valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtajan vaalissa valittavan tulee saada yli puolet annetuista äänistä.

Valtuuskunnan kokouksessa ja yhdistyksen toimielimissä äänten mennessä tasan vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä tai vastaavalla menetelmällä tietoteknisin ratkaisuin tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla äänestettäessä, tuloksen ratkaisee arpa ja muutoin puheenjohtajan ääni.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

18 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja hallituksen määräämät hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa.

Sääntöjen muuttaminen

19 § Sääntöjen muutos voidaan tehdä valtuuskunnan kokouksessa, jos asiasta on kokouskutsussa mainittu ja vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä on muutoksen puolesta.

Yhdistyksen lakkauttaminen

20 § Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyskokouksessa, jos asia on mainittu yhdistyksen lehdessä tai Suomen Lääkärilehdessä kahta kuukautta ennen kokousta julkaistussa tiedotteessa ja kokouskutsussa ja jos vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä on purkamisen puolesta.

Jos yhdistys purkautuu, luovutetaan yhdistykset varat Suomen Lääkäriliitto ry – Finlands Läkarförbund rf::lle yhdistyksen päämäärien edistämiseksi.

Voimaantulo

21 § Näiden sääntöjen 9 §:n mukainen valtuuskunnan valinta järjestetään ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 2006. Siirtymäkautta varten vuonna 2003 valitun valtuuskunnan toimikausi päättyy vuoden 2006 marraskuun loppuun.

SELY edunvalvojana

Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry - SELY

PL 49
00501 Helsinki

TOIMISTO

Lääkäritalo
Mäkelänkatu 2, 7 krs
00500 Helsinki

SELYyn ASIAMIES
Tuja Kuusmetsä

Copyright SELY ry © 2021.