Kirjaamisen sietämätön keveys
”Tämäkö on leikkauskertomukseni?” kysyi hämmentynyt ja hiukan närkästynytkin rouva leikkauksen jälkeen. Rakenteellinen kirjaaminen oli juuri otettu sairaalassamme käyttöön, ja potilas tuijotti järjestelmän tuottamaa tietopakettia leikkauksestaan:
Leikkausindikaatio: Muu ja profylaktinen
Kohtumanipulaattori: Sairges
Ilmastointi: Napa
Menetelmä: Optinen troakaari
Troakaarit vasemmalla: 1. vasen 5 mm ja 2. vasen 5 mm
Askites: Ei
Peritoneumpinnat: Normaalit
Uretereiden kulku: Oikealla nähty ja vasemmalla nähty
Sähköinstrumentaatio: Bipolaari
Sivuelintoimenpide: Oikea ja vasen
Munsarjan poisto oikea: Kyllä
Munsarjan poisto vasen: Kyllä
Munajohtimen poisto oikea: Kyllä
Munajohtimen poisto vasen: Kyllä
Muutoksen poisto ehjänä: Kyllä
Muutoksen poisto: Napapussissa
Hemostaasi: Hyvä
Napafaskian sulku:Kyllä
Ihohaavojen sulku: Knopit
Komplikaatiot: Ei todeta
Kotiutuminen: Päiväkirurgisin kriteerein
Sairausloma: 7 vrk
PAD-vastaus: Ilmoitetaan tarvittaessa
Kauan sitten potilaspaperit – kyllä, arkistossa säilytettäviä papereita ne tosiaan olivat! – siirsivät lääketieteellistä tietoa ammattilaiselta toiselle. Päällimmäisessä paperissa näkyivät aikajärjestyksessä potilaan hoitokontaktit vanhimmasta uusimpaan. Tämän alla olivat erikoisalojen paperit, tuoreimmat päällimmäisenä. Erikoisalat erottautuivat väreillä: sisätaudit oranssi SIS, kirurgia ruskea KIR, gynekologia punainen GYN. EKG:t ja spirometriakaavakkeet olivat samoissa kansissa. Kirjaukset saneltiin kasetille, joka pujautettiin kansion taskuun sihteerin kirjoitettavaksi. EKGkg- ja KTG- nauhoihin sutaistiin nimikirjaimet. Suullista asiointia lääkärin ja hoitajan välillä oli paljon.
Toki tuolloinkin kirjattiin tietojärjestelmään diagnoosit ja toimenpiteet, sen tekivät sihteerit omissa työpisteissään. Tietoa sairauksista ja toteutuneista hoidoista tilastoitiin, sitä varten oli hallinnon sihteereitä. Työ, joka ei ollut vastaanottohuoneessa relevanttia, tehtiin huoneen ulkopuolella.
En kaipaa takaisin paperiaikaan, mutta kaipaan silloin käytettävissä ollutta aikaa potilaan kanssa. Toivoisin myös mutkatonta tapaa potilaan hoidon kannalta olennaisten tietojen löytämiseen, tallettamiseen ja välittämiseen. En ole toiveineni yksin. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana (Loppuraportti 3.12.24) mukaan lääkärit käyttivät kaikista ammattiryhmistä eniten aikaa kirjaamiseen (3t 16min päivässä!!) ja olivat erityisen kriittisiä tietojärjestelmien käytettävyyden suhteen. Esim. Kanta-palvelut koettiin hyödyllisiksi potilastyön kannalta, mutta niiden käytettävyys oli kehno.
Osallistuin hiljattain Terveystieteiden keskuskirjaston koulutukseen tekoälyn käytöstä tutkimustyössä. Vaikutuin. Ei epäilystäkään, etteikö tekoäly jonain päivänä kirjaa puolestamme. Toivon lämpimästi, että lääkärikunnastamme löytyy tulevaisuuden tekijöitä tähän kehitystyöhön.
Ai niin, palataan vielä alussa mainitsemaani rouvaan. Me tietysti istuimme alas ja kävimme rauhassa läpi leikkaukseen liittyvät asiat. Taisimme vähän naurahtaakin hänen ”leikkauskertomukselleen”. Sittemmin kirjauksistani on löytynyt ihan tavallinen leikkauskertomus.
HALLITUSKOLUMNI Maritta Pöyhönen-Alho
SELYn hallituksen jäsen
Jaa tämä artikkeli
