Suomen Erikoislääkäriyhdistys (SELY) pitää yrittäjien eläkelain korjaamista tarpeellisena.

Esitysluonnoksen mukaan yrittäjä voisi valita YEL-maksunsa perustaksi viimeksi vahvistetun verotuksen ansiotulotiedot tai harkinnanvaraisen työtulon määrittelyn.

Erikoislääkäreistä valtaosa työskentelee julkisen sektorin palveluksessa koko työuransa ajan. Merkittävä osa heistä pitää myös pienimuotoista sivutoimista yksityisvastaanottoa elinkeinonharjoittajina, ja pieni osa toimii päätoimisina yksityislääkäreinä erilaisissa yritysmuodoissa. Työterveyshuollon erikoislääkäreistä valtaosa työskentelee yksinomaan yksityissektorilla.

On tyypillistä, että yksityislääkäritoiminnan laajuus ja siitä saatavat tulot vaihtelevat voimakkaasti erilaisten kausivaihteluiden, virkatyön velvoitteiden, tutkimustyön sekä erikoistumispalveluiden vaatimien paikkakunnanvaihdosten vuoksi.

Lisäksi työterveyshuoltoon kuuluvia työterveyshuollon erikoistumisjaksoja suoritetaan melko usein, ja tulevaisuudessa mahdollisesti nykyistä useammin yrittäjänä. Tällöinkin erikoistumisvaiheeseen kuuluvat nopeatkin siirtymiset eri palvelujaksojen välillä, esimerkiksi työterveyshuollosta sairaalajaksolle työsuhteeseen, jolloin yritystoiminta on tauotettava tai sitä on vähennettävä merkittävästi.

Olisi tärkeää turvata mahdollisuus sujuvasti tauottaa myös YEL-maksu. Tilapäinen yrittäjätoiminnan katkos tai väheneminen voi tuottaa kohtuuttoman hankalia tilanteista, ellei YEL-maksuissa ole joustoja.

Mahdollisuus valita työtulon perusteeksi myös viimeksi päättyneessä verotuksessa todettu yrittäjätoiminnan veronalainen ansiotulo on muutos oikeaan suuntaan. Sillä ei kuitenkaan saavuteta tarpeellista reaaliaikaisuutta, etenkin kun työtulon määräytymisessä hyödynnetään lähes kahden vuoden takaisia verotietoja. Eläkemaksut eivät ehkä ole lainkaan oikeassa suhteessa yrittäjätuloon.

Esitys ei tulojen muuttuessa tarjoa riittävää ratkaisua eläkemaksun mahdollisimman reaaliaikaiselle joustolle palkansaajien eläkemaksujen tapaan. Jatkovalmistelussa tulisikin vielä pohtia elinkeinonharjoittajien ennakkoverotuksen ansiotulotiedon hyödyntämistä, ennen kuin tulorekisteri mahdollisesti laajenisi kaikkiin yritysmuotoihin. Esimerkiksi vakuutusmaksulla aina ennakkoveron maksamisen yhteydessä sekä lopullisen vakuutusmaksun tarkistuksella verotuksen valmistuttua voitaisiin päästä lähelle tavoitetta.

Esityksen mukaista eläkemaksujoustojen käyttöä ei tule jäykästi sitoa korkeintaan kolmelle vuodelle seitsemän vuoden aikajaksolla, vaan järjestelmän tulisi vastata ajantasaisesti yrittäjätuloissa tapahtuviin muutoksiin.

Työtulon uudelleen tarkastelun tulee tapahtua joustavasti myös kokonaisarvioon perustuvassa mallissa. Jos lääkärin työ yksityissektorilla eri syistä vähenee, sen tulee olla riittävä peruste myös työtulon muuttamiselle ilman muita selvityksiä olennaisista muutoksista. Perusteluosan mukaan yrittäjän halua madaltaa työtuloa ei pidettäisi hyväksyttävänä syytä. Näin asiaa ei tule määritellä, sillä lääkärin työn luonne voi vaatia välillä merkittäviä kevennyksiä yksityissektorin työssä.

Yrittäjyyteen tulisi kannustaa, ja aloittavan yrittäjän maksualennus on ollut selkeä ja helppo tapa toteuttaa tämä. Mallin muutoksen ei tulisi lisätä byrokratiaa vaan alennetun maksun tulisi olla aloittavalla yrittäjällä automaattisesti. Kynnys osa- tai kokoaikaisen yrittäjätoiminnan aloittamiseen tulee pitää matalana.

Erikoislääkärit ovat pitkälle koulutettuja asiantuntijoita, joiden työpanosta saatetaan tarvita hyvinkin nopeasti erilaisissa tilanteissa. Yhteiskunnan kannattaa hyödyntää tätä osaamista järkevästi. Sitä ei tule vaikeuttaa eikä työmotivaatiota heikentää eläkejärjestelmän vaatimalla byrokratialla. Tavoitteena tulee olla järjestelmän yksinkertaisuus ja helppous.

Jos sivutoimisella yksityislääkärillä eläkekarttumaa syntyy päätyöstä riittävästi, tulisi olla mahdollista valita vapautus YEL-maksusta.