Meneillään olevasta laitoshoidosta olisi esityksen mukaisesti hyvä näkyä merkintä Kanta-lääkityslistalla, mutta lääkitystietojen olisi syytä päivittyä kansalliselle listalle vasta potilaan kotiutuessa. Tämä vähentäisi osaltaan pitkäaikaishoidon lääkityksen sekaannuksia, mutta edellyttää varmistettua tiedon kulkua ja hoitovastuussa olevan lääkärin määrittelyä.

Lakiesitys on askel kohti tarkoituksenmukaisesti toimivaa valtakunnallista lääkityslistaa. Samalla tulisi kuitenkin selvittää, onko nykyinen reseptien säännönmukainen uusiminen tarpeellista. Monissa pitkäaikaissairauksissa potilaiden käyttämät säännölliset lääkkeet ovat usein toistaiseksi jatkuvia eikä niiden uusintaa kahden vuoden välein aina tarvittaisi. Silloin lääkemääräykset voisivat olla voimassa, kunnes toisin päätetään. Tarvittaessa voimassaololle voisi asettaa ehtoja, esimerkiksi toteutunut kontrollikäynti tai vaaditut laboratoriokokeet. Teknologiaa hyödyntäen ehtojen kuittaus voisi toimia myös automaattisesti.