SELYn tavoiteohjelma vuosille 2025-2027

Hyväksytty SELYn hallituksen kokouksessa 10.6.2024

1. Edunvalvonta

1.1 Säännöllinen työaika

Suuri osa erikoislääkäreistä työskentelee koko uransa kliinikkoina julkisella sektorilla

Säännöllisen työajan palkan tulee nousta. Palkkaukseen luotua uraporrasmallia on kehitettävä edelleen siten, että se takaa erikoislääkärille riittävän ja kannustavan ansiotason. Tavoitellaan palkkaharmonisaatiota Lääkärisopimuksen liitteiden 1 ja 3 välillä.
Säännöllistä työaikaa ei tule lisätä.
SELY edellyttää, että erikoislääkärin työajasta varataan suunnitteluun, kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitoon sekä kouluttamiseen riittävä aika. Tavoitteena on yksi työpäivä viikosta. Tutkimustyön yhdistämistä kliiniseen työhön tulee tukea.
Henkilökohtaisen lisän tulee tukea yksilön lisäkoulutusta ja kannustaa osaamisen kehittämiseen. Valtakunnallisella sopimuksella tulisi selkeästi määritellä aiempaa suurempi työnantajaa velvoittava henkilökohtaisen lisän osuus.

1.2 Työaika virka-ajan ulkopuolella ja ylityö

Yhteiskunnan muutoksen ja terveyspalveluiden lisääntyvän kilpailun takia julkisella sektorilla on lisääntyvä tarve tuottaa lääkäripalveluita myös ilta-aikaan. Paine tila- ja laiteinvestointien optimaaliseen hyödyntämiseen vahvistaa tätä kehitystä.

Tavoitteena on säilyttää nykyisessä Lääkärisopimuksessa oleva laajennetun työajan korvaus vähintäänkin ennallaan. Säännöllistä työaikaa ei saa sijoittaa viikonloppuihin.
Lääkärisopimuksen ylityökorvaukset tulee saattaa samalle tasolle yleisten ylityökorvausten kanssa (50 %, 100 % ja keskeytyneiden jaksojen huomiointi/päivittäinen ja viikoittainen ylityöraja).
Päivystysaikaan tulee tehdä vain päivystyksellisistä työtä, ellei kyseessä ole vapaaehtoinen kliininen lisätyö.

Terveydenhuollon muutosten ja erikoissairaanhoidon keskittymisen sekä hyvinvointialueiden takia työantajien toiminta-alueet suurenevat ja toimipisteiden etäisyydet kasvavat. Työmatkoihin käytetty aika lisääntyy ainakin osalla erikoislääkäreistä.

Minimoidaan työsidonnaisen ajan lisääntyminen ja tavoitellaan riittävää korvausta työsidonnaisuuden lisääntymiselle.

1.3. Päivystys

Merkittävä osa päivystävien lääkäreiden kokonaisansiosta muodostuu päivystyskorvauksista. Uusia työaikamalleja kehittäessä palkallisten poissaolojen palkoissa tulee huomioida päivystysajan korvaukset. Tämä on merkittävä asia esimerkiksi vuosilomien ja pitempien sairaslomien suhteen.

Kiireisissä päivystyspisteissä lääkärin mahdollisuus lepotaukoihin päivystysaikana saattaa olla olematon.

Nostetaan työsuojelulliset näkökulmat vahvasti esiin, palautumisaikaa tulee olla riittävästi.
Työaikajärjestelyin pitää estää liiallinen työkuormitus ja -sidonnaisuus, uusia työaikojen järjestelyjä tulee kehittää kokeillen.
Yhtäjaksoista vapaa-aikaa tulee olla riittävästi eikä päivystysrupeamia saa olla liikaa. Tämä voidaan turvata riittävällä vakanssipohjalla, josta työnantajan tulee huolehtia.
Päivystysjärjestelyissä tulee sallia yksikkökohtainen vaihtelu.
Samassa päivystyspisteessä työskentelevien lääkärien työaika- ja palkkamallin pitää olla yhtenevät.
Erikoisalojen välistä työnjakoa yhteispäivystyksissä tulee selkiyttää, jotta kaikkien työmäärä pysyy kohtuullisena ja työnkuva mielekkäänä.
Ruuhkahuippujen hallinta vaatii toimivan mallin.
Myös toisenlaisia työaikamalleja vilkkaissa päivystyspisteissä voidaan tarkastella, mikäli palkkaus vastaa nykyistä päivystyksestä maksettavan palkan tasoa.

Vapaamuotoinen päivystys on henkisesti kuormittavaa ja sitovaa sekä usein fyysisesti raskasta, koska päivystystä seuraa normaali työpäiviä. Varallaolosta maksettava korvaus on liian pieni.

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausta on nostettava päivystyksen sitovuutta sekä henkistä ja fyysistä kuormitusta vastaavalle tasolle. Tavoite on peruskorvauksen korotus 50% tuntipalkasta.

1.4 Yksityinen sektori

Yksityissektorilla lääkärit toimivat yhä monipuolisemmissa tehtävissä työsuhteisina, ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Lääkärien ammatillinen autonomia ja mahdollisuus itse päättää palkkioistaan on varmistettava. Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelu tulee torjua. Sen sijaan lääkärien sujuvaa yhteistyötä yli sektorirajojen tulee kehittää. Tämä turvaa terveydenhuoltopalvelujen riittävyyttä.

Mahdollisuudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrittäjyyteen on turvattava.
Virkalääkäreillä tulee säilyä mahdollisuus sivutoimiseen työskentelyyn yksityissektorilla.
SELYn tavoitteena on saada myös yksityiseen terveydenhuoltoon vaihtoehdoksi yleissitova TES.
Yksityislääkärin toimintaan liittyviä viranomaisvaatimuksia tulee keventää.

2. Professio

2.1 Työssä kehittyminen ja ammatillinen osaaminen

Lääkäriliiton suositus työpaikan ulkopuolisesta täydennyskoulutuksesta (vähintään 10 päivää vuodessa) tulee sisällyttää virkaehtosopimukseen ja tehdä siitä työnantajaa velvoittava ja työnantajan kustantama. Koulutuksia, joissa itse on kouluttamassa, ei lasketa koulutuspäiviksi.

Jatko- ja täydennyskoulutukseen tulee kannustaa ja sen pitää vaikuttaa palkkakehitykseen.
Hyvät työyhteisötaidot ovat tärkeitä kaikille lääkäreille – niitä tulee opettaa peruskoulutusvaiheesta alkaen ja sisällyttää yhtenä osana erikoislääkäri- ja täydennyskoulutukseen.

2.2 Johtaminen

SELYn tavoitteena on laadukas lääkäreiden henkilöstöjohtaminen.

Kliinistä työtä tekeville lääkäreille johtamiskoulutuksen saanut lääkäriesimies.
Johtaminen tulee nähdä yhtenä erikoislääkärin urapolkuna.
Kaikilla erikoislääkäreillä pitää halutessaan olla mahdollisuus hallinnollisen koulutuksen saamiseen.
Esimiestyöhön ryhtyvän lääkärin palkkauksen tulee olla riittävän hyvä kompensoidakseen usein muut pois jäävät tulonmuodostuksen keinot.
Johtajalle kannustimia työssä onnistumisen mukaan.
Johtamiseen tulee voida keskittyä ja siihen tarvittavista resursseista on huolehdittava.
Johtamisen ja johtajien tukea on kehitettävä.
Johtamisen mittareita tulee ottaa laajemmin käyttöön ja edelleen kehittää.

2.3 Opetustyö ja tutkimus

SELY näkee tarpeellisena mahdollisuuden yhdistää kliiniseen työhön opetusta ja tutkimusta. SELY vaatii riittäviä erikoislääkäriresursseja niin perus- kuin erikoistuvan vaiheen opetuksen turvaamiseksi, sillä nykyinen palvelujärjestelmä kantaa suurimman vastuun kliinisestä opetustyöstä. Uudistunut erikoislääkärikoulutus korostaa erikoislääkäreiden roolia koulutuksen tuottajina ja sen arvioijina.

Kliinisen tutkimuksen rahoitus on turvattava.
Kliinisen tutkimuksen arvotusta on nostettava
Mahdollisuuksia kliinisen ja tutkimustyön yhdistämiseen on lisättävä. Tutkimustyöhön tulisi olla käytettävissä päivä viikossa.

Perusopetukseen riittävästi kliinisten opettajien toimia, aikaa opetuksen suunnitteluun ja arvioimiseen, sekä yksilöllisen oppimisen mahdollistavat riittävän pienet opiskelijaryhmät (koko maksimissaan 6 opiskelijaa/ryhmä)
Perusopetuksessa käytännön opetusta lisättävä.
Opiskelijamäärät suhteutettava tulevan lääkäritarpeen mukaan

Erikoislääkärille varattava työaikaa erikoistuvien kouluttamiseen ja ohjaamiseen
Kaikille kouluttamiseen osallistuville erikoislääkäreille mahdollisuus osallistua oppimisen arvioinnin ja palautteen annon (yliopistopedagogiikan) kursseille.
Riittävästi kouluttajalääkäreitä kaikille erikoisaloille.
Kouluttamisen ja ohjaamisen arvostusta lisättävä ja sen tulee näkyä myös palkkauksessa.

3. Terveyspolitiikka

Erikoislääkärin asema on turvattava jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikuttamiskohteita ovat hyvinvointialueiden johtamisrakenne, erikoissairaanhoidon rahoitus, sairaala- ja päivystysverkon toimivuus, sairaaloiden työnjako ja hoidon porrastus. Niiden vaikutukset kohdentuvat suoraan erikoislääkärien työhön ja työpaikkoihin, hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden sisäiseen ja niiden väliseen työnjakoon sekä erikoislääkärien mahdollisuuksiin toimia terveyspalveluiden tuottajina. Erikoislääkärien saatavuus maan eri alueille on jatkuva haaste, jonka ratkaisut vaikuttavat erikoislääkärien työhön. SELY painottaa erikoislääkärien keskeistä osaamista ja aseman turvaamista sote-järjestelmän kehittäjinä ja erikoissairaanhoidon toimintaedellytysten turvaajina. Jäsenistön näkemysten välittäminen terveydenhuollon muutoksessa on terveyspolitiikan osalta ensisijainen tehtävämme. SELY pitää myös tärkeänä, että perusterveydenhuollossa on riittävät resurssit.

Lainsäädäntöuudistuksia seurataan ja niihin otetaan kantaa jo suunnitteluvaiheessa vastaamalla lausuntopyyntöihin, osallistumalla Lääkäriliiton jaosten ja valiokuntien toimintaan sekä vaikuttamalla liiton kannanottoihin.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoon vaikutetaan niin, että erikoislääkärien työnkuva on tarkoituksenmukainen ja muiden tehtävien tuoma kuormitus karsitaan pois.
Kannustetaan erikoislääkäreitä toimivien hoitoketjujen rakentamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.
Erikoislääkärien tulee olla mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Erikoislääkäreitä kannustetaan osallistumaan terveydenhuollon uudistusten valmisteluun ja muutosten johtamiseen.
Lääketieteellisen tutkimuksen riittävät edellytykset turvataan.

Jaa SELYn tavoiteohjelma

Erikoislääkäri tai erikoistuva -liity nyt SELYn jäseneksi niin varmistat erikoislääkärien edunvalvonnan Lääkäriliitossa!

Liittymisvuosi on maksuton!