Hallituskolumni
Iina Yliaska
LL, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
hallinnollinen apulaisylilääkäri, OYS Sisätaudit
hallinnollinen apulaisylilääkäri, OYS Sisätaudit
Yhteisvalinnan karut seuraukset
Mahtoivatkohan virkamiehet ymmärtää, mitä päättivät, kun päättivät lääketieteellisten tiedekuntien hakuprosessin muuttamisesta yhteisvalinnaksi noin kuusi vuotta sitten?
Siinä missä aiempi hakuprosessi pääsykokeineen suosi maantieteellistä jakautumista yliopistosairaaloihin tasaisemmin, hakeutuu nykyisessä valintamenettelyssä yhä isompi osa esimerkiksi Oulun ja Kuopion yliopiston opiskelijoiksi henkilöitä Etelä-Suomesta. Näin on suuri vaara, että he eivät jää kyseisen yliopistosairaalan YTA-alueelle töihin valmistuttuaan, vaan palaavat takaisin omalle kotiseudulleen, mikä on monella tapaa ymmärrettävää. Tätä käsitystä tukee myös Oulun lääketieteellisen killan tekemä kyselytutkimus opiskelijoille, joista valtaosa kertoo aikovansa palata valmistumisen jälkeen takaisin Etelä-Suomeen.
Suomen haastava maantiede ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, kuten ei tule yllätyksenä vaikeus saada riittävästi virkalääkäreitä syrjäseuduille, esimerkiksi Lappiin tai Kainuuseen. Jo vuosia näillä alueilla on tarvittu vuokralääkäreitä paikkaamaan vakilääkäreiden puutetta ja hintalappu on luonnollisestikin sen mukainen.
Todennäköisyys eteläsuomalaisen vastavalmistuneen kollegan sijoittumiselle näille alueille on merkittävästi pienempää, kuin alueella koko ikänsä viettäneelle. Jotta syrjäseutujen lääkäripula ei entisestään pahenisi, olisi tärkeä saada palautettua lääketieteellisten tiedekuntien hakumenettely viipymättä sellaiseksi, että erityisesti Oulun ja Kuopion lääketieteellisiin hakeutuu enemmistönä henkilöt, jotka todennäköisemmin jäävät alueelle erikoistumaan ja vahvistavat siten omalta osaltaan alueen keskussairaaloiden ja terveyskeskuksien miehitystä.
Mitä useamman vuoden jatkamme nykyisellä systeemillä, sitä vaikeampi meidän tulee olemaan saada riittävästi erikoistuvia lääkäreitä eri erikoisaloille. Erikoistumiseen on viime vuosina tehty merkittäviä uudistuksia, joiden tavoitteena on jakaa erikoistuvat tasaisemmin eri erikoisaloille ja vahvistaa erikoisaloja, joissa on kärsitty lääkäripulasta vuosia.
Sekään ei riitä, jos halukkaita erikoistuvia ei vain ole, opiskelijoiden valuttua takaisin kehä kolmosen tuntumaan. Väistämättä jonkinlaista saturaatiotakin täytyy alkaa tapahtumaan Etelä-Suomen yliopistosairaaloissa. Silloin vaihtoehtoja on jäädä jonottelemaan vapautuvaa erikoistumispaikkaa tai päätyvä vaikka chat-lääkäriksi. Lapin ja Kainuun lääkäripulaa ei tällä ratkaista.
Lääketieteellisten hakuprosessia on myös kritisoitu siitä, että se suosii matemaattisesti orientoituneita nuoria. Sisäänpääsyvaatimuksissa lukion päättötodistuksella ja siitä saatavilla pisteillä onkin iso rooli ja ensikertalaisuudesta saa lisäpisteitä. Lääketiede on laaja ja eri erikoisaloja on paljon.
Erilaiset luonteenpiirteet ja luonnetyypit hakeutuvat todennäköisemmin vähän eri erikoisaloille. Matemaattis-loogiset yksilöt eivät välttämättä hakeudu psykiatrian pariin, siksi tarvitaan myös muunlaisia opiskelijoita. Ideaalissa tilanteessa sisäänpääsyyn olisi haastattelu ja psykologiset testit, mutta se on luonnollisestikin utopiaa. Sen sijaan vanhan malliset pääsykokeet todennäköisesti toisivat enemmän variaatiota, kuin nykyinen järjestelmä.
Koska jonkinlainen lisäpisteytys maantieteellisen taustan perusteella ei todennäköisesti olisi tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan mahdollista, ehdotukseni olisi pääsykokeiden palauttaminen lääketieteellisten sisäänpääsyvaatimukseksi. Koko hakuprosessin muuttaminen olisi varmasti kallis projekti, mutta ei loputon vuokralääkäreiden palkkaaminen syrjäseuduillekaan halvaksi tule.
Jaa tämä hallituskolumni
Facebook
X
LinkedIn
WhatsApp
Email
Erikoislääkäri tai erikoistuva -liity nyt SELYn jäseneksi niin varmistat erikoislääkärien edunvalvonnan Lääkäriliitossa!
Liittymisvuosi on maksuton!
Lue lisää SELYn kannanottoja, artikkeleita ja julkaisuja
