1) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vahvistetaan ammattioikeutta hakevan sekä ammattihenkilön kielitaitoa koskevia säännöksiä

Suomen Erikoislääkäriyhdistys (SELY) kannattaa kielitaitovaatimusten terävöittämistä. Käytännössä on ollut esimerkiksi tilanteita, joissa päivystävä lääkäri on tarvinnut sairaanhoitajan tulkiksi keskustellessaan akuutisti sairaan potilaan kanssa. SELYn näkemyksen mukaan kielitaitovaatimuksen tulee olla korkea työskenneltäessä suorassa kontaktissa potilaiden kanssa.

Sekä potilaiden käyttämän yleiskielen että ammattiterminologian hallinta ovat välttämättömiä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta. Työtehtävän ja sen mahdollisten muutosten vaatima kielitaidon varmistaminen koko palvelussuhteen ajan on perusteltua.

2) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia puuttua ammattihenkilön ammattioikeuteen ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella sekä toisen EU/ETA-valtion tekemän, ammattioikeutta rajoittavan tai poistavan päätöksen perusteella​

SELY kannattaa ehdotusta Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuudesta puuttua ammattihenkilön oikeuksiin vapaa-ajalla tehdyn rikoksen perusteella. Tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuus olisi laaja ja käsittäisi myös vähäiset rikokset.

Rikoksen vakavuuden ja luonteen oikeasuhtainen arviointi ja rajanveto ammatissa toimimisen kannalta on erittäin vaikeaa. On olennaista, että asianomaiselle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassaan ja että ammattioikeuksien takaisin hakeminen mahdollista.

EU- tai ETA-alueella tehdyt ammattioikeuden rajoitukset tai poistamispäätökset on perusteltua ottaa huomioon Suomessa ja tarvittaessa ryhtyä vastaaviin toimenpiteisiin. Ehdotus on kannatettava.

5) Näkemyksenne muutokseen, jolla lisätään säännökset ja selkeä prosessi toisessa EU/ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon vertailusta ja tunnustamisesta kansallista ja EU:n oikeuskäytäntöä vastaavaksi

On sinänsä perusteltua, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan korkeimman hallinto-oikeuden ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja että ammattihenkilöiden mahdollisuuksia työskennellä eri maissa vahvistetaan.

SELY kuitenkin haluaa kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että EU/ETA-alueen maissa opiskelleiden lääkärien kohdalla on ollut merkittäviä osaamispuutteita käytännön työssä. Tämä on kuormittanut hyvin paljon klinikoita, joissa heitä on jouduttu perehdyttämään ja ohjaamaan. Kolmen vuoden väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus ei ole ollut toimiva ratkaisu.

Ongelmia on ollut myös jo laillistuksen saaneiden, erikoistumaan tulleiden lääkäreiden potilastyössä. Osaamispuutteiden vuoksi erikoistuminen on saatettu joutua keskeyttämään.

Jatkossa hakijan koulutuksen riittävyys lääkärin ammattipätevyyden tunnustamiseksi arvioitaisiin Lupa- ja valvontavirastossa asiakirjojen perusteella. Miten näin tehtävä arviointi vastaa todellisia kliinisiä valmiuksia lääkärinä toimimiseen? Merkittävä painoarvo tulisi antaa opintojen sisältämälle ja hakemuksessa selkeästi dokumentoidulle kliiniselle opetukselle ja potilastyölle.

Aito huoli on, että arvio johtaisi täyteen laillistukseen silloinkin, kun osaamistaso ei riitä lääkärin työhön ja vastuunkantoon. Tulisikin selvittää, onko mahdollista ottaa käyttöön myös määräaikainen koeaika, jolloin oikeuksia voitaisiin rajata, jos tietoon tulisi huolestuttavia seikkoja laillistuksen saaneen osaamisesta kliinisessä työssä.

Useissa EU/ ETA-maissa kliininen oppiminen painottuu tutkinnon suorittamisen jälkeiseen harjoitteluun erikoislääkärin valvonnassa, siis kaksoislaillistukseen. Kun opiskelija ei esimerkiksi kieliongelman vuoksi ole voinut suorittaa täyslaillistuksen edellyttämää harjoittelua opiskelumaassa, tulisi Suomessa ammattioikeuksien saamisen edellytyksenä automaattisesti olla vastaavan kestoinen ja valvottu harjoittelu, opiskelumaan vaatimusten mukaisesti.

Palvelujärjestelmässä tulee olla resurssit myös ulkomailla opiskelleiden harjoittelun ohjaamiseen.
Tämän panostuksen voi arvioida olevan kannattavaa verrattuna kotimaisen perustutkintokoulutuksen lisäämiseen, sillä EU/ETA-alueella tutkintonsa suorittaneilla prekliininen koulutus on useissa maissa laadukasta.

7) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan toimintaa koskevaa byrokratiaa

SELY kannattaa byrokratian keventämistä ehdotetulla tavalla.

8) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeutta ja varmistetaan tiedonsaantioikeudet pysyvällä sääntelyllä

SELY kannattaa Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeuden laajentamista myös terveydenhuoltoalan henkilöstöpalveluyrityksiin. Perusteluosan tekstin mukaan oikeus rajoittuisi valvonnan kannalta välttämättömiin tietoihin valvottavan henkilön työskentelystä ja työnantajan toimenpiteistä.

11) Muita huomioitanne esitykseen liittyen

SELY katsoo, että ehdotukset ovat perusteltuja ja lisäävät terveydenhuollon ammattihenkilöiden luotettavuutta tehtävissään. Valvontaviranomaisten riittävät resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi on varmistettava. Lääkärintutkintojen vertailu ja arviointi ammattipätevyyden tunnustamiseksi on vaikeaa ja vaatii vahvaa substanssiosaamista tutkintoja arvioivilta viranomaisilta.

Ehdotetut lakimuutokset mahdollistaisivat joustoja työnjaossa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kesken. SELY muistuttaa, että terveydenhuollossa kaikki muutokset eri ammattiryhmien tehtävänjaossa eivät ole olleet perusteltuja potilasturvallisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kannalta. Joustavuus ei voi olla synonyymi koulutusvaatimusten madaltamiselle. Esimerkkejä tällaisesta ovat lääkärien koulutusta vaativien tehtävien siirtäminen hoitajakoulutuksen pohjalle ja ammattihenkilöasetuksen 16§ kumoaminen sen sijaan, että pykälää olisi korjattu potilasturvallisuus perustellusti huomioon ottaen.

Ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen kolmannessa vaiheessa on erityinen huomio kiinnitettävä koulutusvaatimuksiin, potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuteen.