Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen, SELYn, perustamisesta tulee tänä vuonna 125 vuotta. Juhlavuosi startattiin vauhtiin Lääkäripäivillä tammikuussa, jolloin SELYn organisoimassa paneelissa keskusteltiin lääkärijohtajuudesta.
Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen (SELY)
valtuuskunta päätti joulukuun kokouksessaan, että ensi vuonna ilmestyy vain yksi Erikoislääkäri-lehden numero. Taustalla ovat kulujen nousu ja SELYn taloustilanne, mikä johtuu ensisijaisesti jäsenmaksutulojen merkittävästä vähenemisestä. Vain alle 20% työikäisistä erikoislääkäreistä on SELYn jäseniä.
Suomen Erikoislääkäriyhdistys kannattaa lämpimästi lakiesityksen periaatteita, joiden onnistuneella toteutuksella voidaan yhtenäistää tutkimus- ja toimenpideindikaatiot kansallisesti, helpottaa priorisointia ja hoitoon pääsyä sekä vähentää komplikaatioita.
Lääkärien ja hammaslääkärien sekä näihin ammatteihin opiskelevien järjestöjen edustajina vetoamme, että hallitus peruu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin esitetyt leikkaukset.
Pohjoismainen erikoislääkäriyhdistysten yhteenliittymä, NordÖl julkaisi lokakuun lopussa kannanoton, jota työstettiin jo toukokuussa Helsingissä järjestetyssä tapaamisessa. Lausunto keskittyy lääkärijohtajuuteen, jonka vahvistaminen on yksi SELYn keskeisistä tavoitteista.
HE 99/2025 vp
Suomen Erikoislääkäriyhdistys kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Valtion talousarvio vuodelle 2026 on laaja kokonaisuus. Nostamme siitä esiin vain muutaman asian, jotka vaikuttavat terveydenhuollon kulujen kehitykseen, julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivien erikoislääkäreiden saatavuuteen sekä työn veto- ja pitovoimaan.
Etävastaanotot ovat lisääntyneet etenkin avoterveydenhuollossa. Etäasiointia on monenlaista
ja terminologia on horjuvaa. Hoitajien ja lääkäreiden potilaskontaktien suhteet ovat
erilaiset julkisella ja yksityisellä sektorilla. Etäpalvelut vaikuttavat kehittyvän omalla logiikallaan
molemmissa järjestelmissä. Tutkimustoiminta ja viranomaisohjaus ei vaikuta pysyvän
nopeassa kehityksessä mukana.
Vuosikymmeniä on hoettu, että on kannattavampaa panostaa ennaltaehkäisyyn kuin sairauksien hoitoon ja hoidossakin perusterveydenhuoltoon enemmän kuin erikoissairaanhoitoon. Silti ennaltaehkäisyä laiminlyödään yhä ja erikoissairaanhoito on vienyt pääosan menojen kasvusta. Syy on taloudellisissa kannusteissa.
Lääkintälaitteen kehittäminen ideasta tuotteeksi on harvoin suosittu väylä kliiniseen vaikuttavuuteen. Suosiota rajoittanee tuotekehityksen piirteet kuten laadunhallintajärjestelmät, jotka ovat pitkäpiimäisiä. Happaman jälkimaun takana piilee silti kiehtova ekosysteemi, jossa tieteelläkin on roolinsa.